Yksi päivä olin menossa muksujen kanssa puistoilemaan, kun kaunis perhonen laskeutui roksini päälle.

En saanut tuota perhosta millään pois kengästäni, vaika koitin saada sen puun oksalle tai pensaan lehdille.

Hieman on huono kuva, kun nopsaan nappasin kuvan kännykälläni ihanuudesta.

Kävelin yhdellä kengällä puistoon ja tätä kenkää pidin kädessäni johon perhonen ilmeisesti oli ihastunut, olihan kenkäni kirkkaan keltainen.

Puistossa koitin vielä useaan kertaa saada perhosta poistumaan kengältäni ja vihdoin siinä onnistuin.

Suruvaippa jäi pensaan lehdille huilaamaan, kunnes lensi kaikessa kauneudessaan jonnekkin!